Syksyä aloitellaan

Tänä kesänä on tullut aika paljon satoa ja vieläkin kypsyy chilit ja tomaatit kasvihuoneessa. Tomaatteja on tullut loppujen lopuksi jo niin paljon, että olen tehnyt niistä myös aurinkokuivatuttuja tomaatteja. Ja chilejä riittää koko talveksi. Vihdoin ja viimein saimme myös yhden kesäkurpitsan. Jostain syystä niitä ei meinannut tulla laisinkaan.

 Viime sunnuntaina muutimme jo kaupunkiin. Tosin viikonlopuksi menemme taas mökille. Lauantaina olisi alueen yhteiset kesäkauden päättäjäiset.  Tosin mies lähtee illalla soittokeikalle. Itse luultavasti teen viikonloppuna vielä säilykkeitä, ainakin kartanopikkelsiä ja kuivattelen chilejä. Ja kasvihuone pitää pestä ja laittaa puutarhakalusteet talvisäilöön. Ja sitten alamme taas odottaa ensi kesää ja suunnitelemaan mitä silloin kasvattaisi.

Viikonloppu Forssassa

Viime viikonloppuna oli sitten se Suomen Siirtolapuutarhaliiton liittokokous, joka pidetään joka neljäs vuosi. Siellä valittiin seuraavaksi neljävuotiskaudeksi uusi puheenjohtaja ja hallitus. Kotkastakin pääsi jäsen hallitukseen. Tuolta Korelan alueelta.

Viime vuosina on suomen kattojärjestöstä useita siirtolapuutarhayhdistyksiä, viimeisimpänä Turusta kaksi aluetta, joista toinen on ilmeisesti aika iso alue. Liiton sihteeri kertoi saamistaan puheluista sen verran, että usein eroavat yhdistykset ovat aika riitaisia ja usein asiat menevät niin solmuun, että halutaan erota koko liitosta. Mietin vain itsekseni, että onko sitten niin, ettei kukaan jaksa enää hoitaa yhteisiä asioita kun riidellään niin kovasti. Yks lause oli jäänyt välistä pois kun ajatukset taas kiitivät nopeammin kuin sormet näppiksellä eli: Yksi eroamishalujen syyksi on jäsenmaksu liitolle, kokonaiset 32 euroa per mökki per vuosi..Sitähän hallitus esitti korotettavaksi kahdella eurolla. Onneksi se saatiin estetyksi, koska se aiheuttaisi napinaa jäsenien kesken.

Kaiken asian keskellä vierailimme Forssan Mäkilammen puutarha-alueella. Se on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1973 ja on itse asiassa jo kolmannessa paikassa. Alueella on vajaa sata mökkiä ja tontit ovat joko 400 neliötä tai suurimmat 500. Osa mökeistä oli vielä samankokoisia kuin silloin seitsemänkymmenluvulta ja yhdellä tontilla oli pelkästään sauna.

Tontti, jolla ainoa rakennus on sauna.

Yksi vanhoista mökeistä kaksoisovineen.

 

Vaikka mökki oli todella pieni, niin yläkerran parvelle meni ihan kunnon portaat.

Herkuttelijoiden heinäkuu

Nyt on ollut kyllä aivan ihana kesäloma. Ilmojen puolesta ja sadonkorjuun puolesta. Marjoja on tullut aivan mahdottomasti. Vadelmia (punaisia) olen kerännyt noin 25 litraa ja keltaisiakin on tullut parisen litraa. Pakkanen on jo aika täysi marjoista ja olen keittänyt vadelmahilloa, kuningatarhilloa ja mustaherukkahyytelöä, joka on aivan ihanaa kun haluaa herkutella hyvillä juustoilla ja hyvällä viinillä.

Onneksi elomyyjäiset ovat jo ensi sunnuntaina. Saa sinnekin kerättyä marjoja myyntiin. Lisäksi ainakin meidän palstalta riittää kurkkuja ja punajuuria. Lauantai-ilta meneekin satoa korjatessa ja leipoessa. Ja ehkä pitää mennä pilkkomistalkoisiin, kun aletaan valmistella kaalikeittoa.

Kesärenkimme työn touhussa:

Mökin numero vaihtui

Viime kesänä Langinkosken siirtolapuutarha-alue sai osoitteen ja mökit saivat katunumerot, jotka tietenkin ovat eri numerot kuin mökkien numerot. No, nyt on sitten tullut kehoitus tai määräys, että mökkien numerot pitää vaihtaa katunumeroita vastaaviksi. Meillä vain on pienoinen portti kun vanha mökin numero on muotoiltu rautaiseen porttiin. Joten joko koko portti menee vaihtoon tai sitten pitää keksiä keino saada portin keskiosa irti siististi. Tai yksi mökkinaapuri ehdotti, että kun vanha numero on 22 ja uusi 33 niin lisäämme kyltin jossa lukee +11. Ei taitais ihan mennä läpi. 

Tulevaa viinirypälesatoa.

Mahtavat lomasäät

Tässä vietetään ensimmäistä lomaviikkoa ja ilmojen puolesta ei ainakaan tarvitse valittaa. Tällä hetkelläkin mittari näyttää yli 26 astetta. Ja viljelykset kasvaa. Ensimmäiset vadelmatkin ovat jo kypsyneet. Ja mansikoita meidän pienestä penkistä on tullut puolisen litraa melkein joka ilta viikon ajan.

Pinaattiakin ollaan syöty enemmän kuin ikinä. Ollaan tehty keittoa ja pasta-pinaattisalaattia ja syöty sitä ihan sellaisenaan paistettuna. Se on hyvä lisäke esim. savulohen kanssa. Ja punajuuret on nyt jo todella suuret. Ainakin jos lehdistä voi jotain päätellä. Ja kyllä sieltä kannoista voi sen verran nähdä, että hyvässä vauhdissa on kasvu.

Meidän kolmesta viiniköynnöksestä vanhin on tänä kesänä kukkinut ja nyt siellä näkyy pienet alut itse rypäleistä. Jos loppukesä on yhtä lämmin kuin tähän saakka, niin voidaan vaikka saada muutama rypäle syötäväksi saakka. Se se vasta hauskaa olisi.

Isoin etana ikinä

Pari iltaa sitten kun olin jo vintillä asettumassa nukkumaan, niin mies alko huutelemaan pihalla, että tuu katsomaan mikä täällä on. Tollanen etana sinne oli eksynyt. Me tietysti tietämättöminä ajateltiin, että nyt ne espanjan pedot on tulleet tänne tuhoamaan meidän puutarhan ja paniikissa käskin miestä heittämään sen saunan uuniin. No, ei olisi tarvinnut. Seuraavana päivänä selvisi, että se on ukkoetana.

Eilen illalla meillä oli Kotkan siirtolapuutarhojen aluekokous täällä Langinkoskella. Ensi vuonna se isäännyys siirtyy kahdeksi vuodeksi Korelaan. Tulipahan luvattua, että lähden edustamaan Langinkosken Siirtolapuutarhayhdistystä Forssaan yhtenä elokuun viikonloppuna. Meidän puheenjohtaja kun ei ehdi. Metsolasta lähtee heidän uusi puheenjohtaja ja Korelasta puheenjohtaja ja joku toinen, joita en ole vielä tavannutkaan, kun he eivät olleet eilen kokouksessa mukana. Mennään yhteiskyydillä, niin ei tarvitse miettiä, millä sinne pääsee. Ihan jännittävää nähdä taas tämänkin puoli yhdistystoiminnasta. Ja on siellä tutustumiskäynti Forssan siirtolapuutarhalueeseen.



Vihdoinkin sadetta

Koko alkukesä on ollut todella lämmin ja sateeton ainakin täällä Kotkassa. Mutta viime yönä alkoi tulla vettä oikein voimalla. Heräsin puolilta öin siihen kun mökki tärähti. Salama iski jonnekin sen verran lähelle, että pamaus oli aikamoinen. Vähän aikaa siinä sydän pomppaili miten sattuu. Kissat eivät kyllä pelänneet yhtään. Eivät vain meinanneet millään tulla sisälle tuolta häkistä.
Luonto kyllä kaipasikin jo vettä. Nurmikko alkoi olla tuossa pihallakin aika palanutta. Nyt vettä on tullut sen verran, että kaikki mahdolliset saavit ja ämpärit on jo ihan täynnä. Sitten kun tarvitsee alkaa taas kastelemaan istutuksia, niin ei tarvitse heti alkaa käyttämään vesijohtovettä. Sadevettä piisaa joksikin aikaa.
Sen verran lämmintä on pitänyt, että kaikki kasvaa ihan silmissä ja vaikka kasvihuonekurkut ovat vielä aika matalia, niin kurkkujen alkuja näkyy jo kymmenkunta. Ja juhannusruusutkin kukkivat. Laitan tähän kuvia molemmista mikäli tämä rakkine suostuu toimimaan. Meidän tietsikka on nyt muutaman viikon ollut rasittavan hidas. Yhden kuvan lataamiseen voi mennä tunteja (hieman liioitellen).

No ei taida onnistua nytkään tuo kuvien lataus. Yritetään joku toinen päivä uudestaan.