Kevät keikkuen tulevi

Kaupungin jalkakäytävistä alkaa jo paikoin olla lumet ja jää poissa, autoteistä puhumattakaan. Kohta alkaa varmaan mökkialueellakin lumikinoksen sen verran madaltua, että pihojen portit saa auki. Aamut valkenee jo niin varhain, että usempana aamuna on herännyt ennen kellon soittoa ja on säikähtänyt kun luulee olevansa jo myöhässä työpaikalta. Tosin onhan meillä nykyään tuo liukuva työaika.

Kissoillakin alkaa jo kevät vaikuttamaan vireystilaan. Varsinkin Rosso on välillä aika levoton ja möykkää. Nyt ei riitä enää oven raapiminen vaan myös ikkunoita vingutetaan välillä siihen malliin, että hermot menee. Varsinkin jos se mekkala alkaa jo aamuyöstä. Luulisi, että leikattu kolli ei olisi aivan niin energinen, mutta välillä kyllä epäilemme, että meidän Rossolla on ADHD tai jokin muu vaiva. Ja vaikka meidän kissat eivät pääsekään vapaana liikkumaan ulkona, niin ei vain tunnu oppi menevän perille.

Viivi on paljon rauhallisempi ja nautinnonhaluisempi ja usein viihdykkeeksi riittää myös luonto-ohjelmien seuraaminen telkusta. Tassulla pitää kyllä välillä kokeilla, että missä tuo lintu oikein luuraa...